Juhannuksen taikaa~

Sade tietämättään yllensä lankeaa, ken veen emon syleilyssä uiskenteleepi

pisarat luoden kehiä, väärinpäin olevia ristejä

vangitsevin ajatuksin niitä jääden tuijottamaan. 

Tanssi ympäri katuja, laula loppumattomia satuja

Me juostiin jo lähteneeseen bussiin

nauru raikaa

se oli viimeinen, 

me myöhästyttiin taas. 

Sanat saavat sanattomiksi 

Yllä pilvein leijuviksi

jään läpi, jos löydät tien

olkoon se kivitemppelini mun. 

Loogisuuden perikuva, 

yritit äärettömin luvuin sitä mulle selittää, 

ei onnistu, 

en ymmärrä sanaakaan. 

Peikkosatu: 

Peikkolapsi varttui kaunis

ihmettelivät suvut suuresti 

metsässä karkeloitiin, ilakoitiin

aina aamuun asti seuraavaan. 

Ei peikko tiennyt mitä teki, 

lähti karkumatkalle  metsänsyövereihin

kauas kotoa niin suuntasi.

Löysi peikko matkoiltaan
elämän houkutukset
sen monet aarteet.