Villit lupiinit ojanpientareella,
lempeää tuulta,
silmän kantamattomiin,
kaukana siintävä huumaava sade,
myrkyttäen amfetamiinillaan,
se käy kysymättä,
estoitta,
kuten sinä.
Tule luokseni,
sulostuttavin eleinesi,
kumoten kaiken olevan
ja olemattoman,
langettaen ruusutkin taipumaan suuntaasi,
luovuttaen terälehtiä kauneimpiaan.
~
Hengitä syvään
sumuista iltaa
keuhkojesi täydeltä
humalluta mielesi
täydelliselle tuholle
täydelliselle hurmiolle,
~
Orvokit, mesikielot
kiedo päähäsi.
Tuo, jonka mieli on arvoituksia täynnä,
levittäen kummallisuuden sanoja.
~
Askel vielä kengättömine jalkoinesi,
yön juovuttavaan huuruun.
On tullut aika painaa pää
nurmelle kostealle
seppeleille keijujen.
~
Vaanii kesäyön mystisyys,
tihkuen vaarallista hekumaa,
tumman sametin peittämää hetkeä.
Kaikki runot on kirjoitettu kesällä 2012.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti