Yltiöromantispäissäni (Onko se edes sana? Voiko noin sanoa?!) en kyennyt edes nukkumaan, joten oli pakko nousta ja inspiroituneena kirjoittaa mielessäni pyörineet lauseet paperille.
Ensimmäinen, toinen ja kolmas runo on omistettu eräälle hyvin erityiselle menninkäisherralle. <3
__________________________________________
Sielut kiedottuina universumiin,
sykkien samaan tahtiin kanssa kaikkeuden sydämen,
hengittäen elämänpuun ikiaikaista energiaa,
jokaisin kanssasi ikuisuuden,
sen tähtien loiston, auringon ja kuut.
___________________________________________
Oksalla pihjalan,
korppi ja varpunen,
välillään muinainen liitto,
joka heidät solmii kahden maailman välille.
____________________________________________
Voi Maa, rengasta syleilyssäsi vaeltavat,
parantakaa, oi Tulenväki,
nostata Tuuli,
purjeet korkeuksiin,
Vesi, meitä kanna.
_____________________________________________
Hiukset punaisenaan,
kuin syksyn ruska,
kettu juoksemassa,
läpi tulenlieskojen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti